Ennen kesäloman alkua saimme tehtäväksi vierailla galleriassa tai taidenäyttelyssä. Kohteesta tuli kirjoittaa arvostelu. Lähdin itse vierailemaan Kulttuuritalo Valveella valokuvanäyttelyssä, joka käsitteli Oulun pommituksia talvi- ja jatkosotien aikaan. Näyttely on esillä aikavälillä 5.-28.6.2025.
Näyttely piti nimensä mukaisesti sisällään kuvia pommituksen aiheuttamista tuhoista Oulussa 1940-luvulla. Kiersin ennen valintaani myös muissa Valveen näyttelyissä, mutta historialliset valokuvat ja tapahtumat vetivät puoleensa ja valinta oli helppo. Myös näyttelyn ajankohtaisuus maailman tilannetta ajatellen teki näyttelystä mielenkiintoisen.
Mielestäni näyttely oli kiinnostava. Tuntui oudolta nähdä oman kotikaupungin tuttuja alueita niin hurjassa kunnossa. Historia toimii hyvänä muistutuksena sodan aiheuttamista tuhoista ja lisää kiitollisuutta siitä, mitä meillä nyt on. Näyttely ei myöskään ollut katsojalleen liian ahdistava, sillä kuvissa ei näkynyt ihmisiin kohdistunutta raakuutta.
Suosikkiteokseni oli tämä alapuolella oleva kuva, jossa Oulun tuomiokirkko kurkkii pommitetun ja palaneen ympäristönsä taustalla. Ihmiset vaikuttavat kävelevän rauhaksiin, läheltä katsottuna jopa hymyissä suin tuhon vieressä. Kun itse yritän kuvitella sotaa, tulee mieleeni ensimmäisenä pelko ja tuho. Mutta elämä jatkuu sodankin keskellä, ja rauhankin hetkiä tulee. Jollain tapaa kuva kiteyttää itselleni sen, että sotaa ei voi kunnolla ymmärtää, jos sitä ei ole kokenut.
Suosittelisin näyttelyä ainakin kaikille Suomen ja Oulun historiasta kiinnostuneille, mutta mielestäni se sopii melkeinpä kaikille. Kohderyhmäksi luulisin lähinnä nuoria ja täysi-ikäisiä. Näyttely ei ole järin pitkä, joten kuka tahansa jaksaa sen varmasti katsoa. Kuvat antavat perspektiiviä ulkomailla tapahtuviin sotiin: liian monessa paikkaa tämä on tänäänkin todellisuutta.
